Pitkä on uusi lyhyt

Viimeisen parin-kolmen vuoden ajan myös Videolle-blogissa on toitotettu lyhyiden videoiden olevan ylivoimainen formaatti. Mobiilivallankumouksen ja median kulutustottumusten myötä ne ovat vallanneet itselleen tiukan reviirin, mutta kun jotakuinkin kaikki panostavat siihen, että asia tulee ensimmäisen 10 sekunnin aikana selväksi, minkälainen asema pitkillä videoilla sitten on?

Kysymykseen lienee vain yksi selvä vastaus: todella hyvä.

Me mainosten tekijät tuppaamme puhumaan jatkuvasti tarinankerronnan merkityksestä, mutta toisaalta emme anna itsellemme useinkaan edes mahdollisuutta kirjoittaa kunnollista tarinaa ja vedota katsojan tunteisiin pelkistäessämme viestin lyhyimpään mahdolliseen muotoon - tai joissain tapauksissa menemme jopa suoraan lopputeksteihin. Osaksi tämä lienee pelkoa oman sisällöntuotannon laadun suhteen, mutta varmasti myös käytännön sanelemaa pakkoa. Elämme ajassa, jossa adblockerit, skip ad -painikkeet ja nopeasti eteenpäin scrollaavat sormet ovat mainostajien pahimpia vihollisia. Kultakalan keskittymiskyvyllä varustettu katsoja pitää saada koukkuun heti mainoksen alussa, oli kanava mikä tahansa.

Valitettavasti valtaisa osa mainoksista kuitenkin tuppaa ärsyttämään katsojia, oli kanava edelleen mikä tahansa. Kukaan ei halua keskeyttää jonkun tärkeän katselua tyhjänpäiväisen mainoksen takia. Mutta kun sisällöistä tehdään sellaisia joita halutaan katsoa (ja jotka eivät välttämättä edes vaikuta mainoksilta), on mainostajalla aivan erilainen mahdollisuus sitouttaa katsoja, ja tuotteen tai brändin voi jopa hyvillä mielin jättää sivuosaan. Voidaan siis ajatella, että katsoja on saatu koukkuun jo ennen mainoksen alkamista. Mainos on muuttunut sisällöksi, joka kilpailee ruutuajasta tv-sarjojen, dokumenttien, tubettajien, musiikkivideoiden ja muiden sisältöjen kanssa - tai suoraan on jotain näistä.

Myönnetään: näitä pitkiä videoita yhdistää usein jonkinlainen tähti tai vahva ennakko-odotus. Kun jo sisällön nimeen voidaan laittaa joku hakukoneystävällinen nimi, oli se sitten ohjaaja, näyttelijä, muusikko tai urheilija, on huomattavasti helpompi saada katsoja sisällön pariin. Ja myönnetään; näitä sisältöjä tekevät useimmin (ja parhaiten) ne brändit, joilla on tähtitieteelliset budjetit. Mikään menestymisen tae iso raha ja tähtisikermä ei ole, eikä myöskään niiden puute menestymisen este.

Brändisisällölle pidempi formaatti voisi siis sopia paremmin, mutta minkä mittainen sitten on pitkä mainos? Lähtökohtana tolkulliselle tarinankerronnalle voisi pitää minuuttia, mutta itse koen vasta kahden minuutin yli menevät pitkiksi videoiksi, eikä mikään estä sisällön olevan vaikkapa kymmenen minuutin tai tunnin mittaista. Sinänsä pituudella ei ole merkitystä. Tärkeämpää on huolehtia, että sisällöstä ei tule liian pitkä. Ja tästä päästäänkin sitten isoimpaan ongelmaan: sisällön tulee olla todella hyvää ja kiinnostavaa. Siinä missä lyhyen sisällön kanssa pääsee niin tekijä kuin katsoja hieman helpommalla, täytyy pitkän sisällön pitää katsoja otteessaan koko ajan. Sen pitää houkutella katsoja jo alunperin katsomaan, koukuttaa ja kantaa loppuhuipennukseen asti. Mikäli se ei siinä onnistu, olisi ehkä parempi vain tyytyä tööttäämään 10 sekuntia älämölöä eetteriin ja toivoa parasta.

Erinomaisia esimerkkejä pidemmistä videosisällöistä löydät esimerkiksi tästä:

 

 

 

 

 

 

 

 



 

Haluatko oppia videomarkkinoinnista myös jatkossa? Liity uutiskirjelistallemme alta!


Liity uutiskirjelistalle

 

KP Wilkman

KP Wilkman

Kaikkien alojen erityisasiantuntija, jolla on vielä paljon opittavaa kaikesta.