Taannoin aloitimme blogitekstien sarjan yrityksen omaan videotuotantoon perehdyttämiseksi. Ensimmäisessä osassa kävimme läpi tilan ja taustan sekä valaisun merkitystä onnistuneen lopputuloksen aikaan saamiseksi, ja tässä jälkimmäisessä osassa käsittelemme äänitystä, jalustan valintaa sekä itse kameran valinnan merkitystä.
Näin MM-kisojen alla puhutaan usein kuningas jalkapallosta, mutta markkinoinnin parissa sisältö on kuningas. Kun kaksi hyvää yhdistetään arvokisoissa, saadaan huikeita mahdollisuuksia brändeille ja brändisisällöille.
Vaikka Venäjän MM-kisoja ovat varjostaneet erilaiset korruptioepäilyt, ihmisoikeusasiat ja muut potentiaaliset pr-katastrofit, tulee turnaus silti keräämään sekä television että muiden medioiden ääreen enemmän katsojia ja seuraajia kuin mikään muu tapahtuma ikinä, eikä mainostajistakaan ole ollut paria poikkeusta lukuunottamatta pulaa. Myös brändisisältöjä on paukutettu ulos ennätystahtia.
Videoiden rooli markkinointiviestinnässä ja yritysviestinnässä kasvaa vuosi vuodelta ja liikkuva kuva on tärkeä työkalu niin yrityksen ulkoisessa kuin sisäisessäkin viestinnässä. Audiovisuaalinen elämys vakuuttaa monesti aivan eri tavalla ja tasolla kuin vaikkapa pelkkä teksti.
Viimeisen parin-kolmen vuoden ajan myös Videolle-blogissa on toitotettu lyhyiden videoiden olevan ylivoimainen formaatti. Mobiilivallankumouksen ja median kulutustottumusten myötä ne ovat vallanneet itselleen tiukan reviirin, mutta kun jotakuinkin kaikki panostavat siihen, että asia tulee ensimmäisen 10 sekunnin aikana selväksi, minkälainen asema pitkillä videoilla sitten on?
Oletko joskus kirjoittanut Googlen kuvahakuun ”Women Body Advertising”? Minä olen, ja se tuntuu samalta kuin yrittäisi etsiä edes yhtä ei-seksististä stock-kuvaa naisesta tekemässä oikeastaan ihan mitä tahansa. Mainonnan tekijät ovat viime aikoina huomanneet, että naisetkin ovat ihmisiä, jotka haluavat nähdä itsensä kuvattavan ihmisinä. Olemme siis vihdoinkin saaneet nauttia mainonnasta, jossa meidät on huomioitu edes hieman paremmin kohderyhmänä. On kuitenkin vielä paljon tehtävää sen eteen, että näkisimme mainonnassa monipuolisemmin erilaisia vartaloita.
Parhaimmillaan liikkuva kuva viihdyttää, koskettaa, herättää ajatuksia, saa vastaanottajassa aikaan toimintaa ja tuottaa mainioita tuloksia. Toisaalta huonoimmillaan se on kuluerä - epäselvä, tylsänharmaa, kädenlämmin ja/tai hankalasti ymmärrettävä sisällön riekale, joka ei nivoudu yrityksen tavoitteisiin tai sisältöstrategiaan millään lailla.
Tämä teksti on sinulle, joka janoat ymmärrystä itsesi, työkavereidesi tai alaisiesi pelosta liittyen sisällöntuotantoon.
Markkinointigenressä trendaavat tällä hetkellä hienolta kuulostavat ja tarkoitusperiltään hyvää tavoittelevat termit kuten purpose-driven marketing, brändiaktivismi ja inklusiivinen markkinointi. Nämä käsitteet kertovat loppukädessä kuitenkin vain siitä, että markkinointi on laskelmoivaa ja hiottua, luotu vastaamaan asiakkaiden odotuksia. Nyt asiakkaat odottavat brändeiltä edellisten lisäksi myös aitoutta. Mitä aitous yritysviestinnässä tarkoittaa?
Talviolympialaiset kolkuttelevat jo oven takana. Mediassa tämä tarkoittaa ainaista kohua jääkiekkolähetysten televisionnista, kiihtyvää Twitter-rallia ja notkahdusta kansalaisten työtehossa, kiitos täysin pakollisen curling-ottelun seuraamisen keskellä yötä.
